B3: Tutkimuksen ja päätöksenteon välisen vuoropuhelun edistäminen – näköaloja yhteiskehittävän tiedeneuvonnan mahdollisuuksiin ja realiteetteihin

Erika Lilja, INVEST-tutkimuskeskus ja tutkimuksen lippulaiva
Aiheet: 2. Yhteistyö, Kokeneille

Tutkimustiedon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen on ollut kansainvälisessä ja kansallisessa tiedepolitiikassa yksi keskeisistä tavoitteista 2000-luvulla. Suomessa tiedepolitiikan yhtenä tavoitteena on ollut tukea poliittista päätöksentekoa tutkimustiedolla. Näiden toimien konkreettisia ilmentymiä ovat muun muuassa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN-TEAS) tutkimusrahoitusmuodot.   Tietopohjainen päätöksenteko (evidence-informed policy-making) eroaa tietoperusteisesta päätöksenteosta (evidence-based policy-making) siten, että tietoa ei nähdä päätöksentekoa määrittävänä tekijänä ja keskeistä onkin tukea päätöksentekijöitä tarjoamalla heille laaja tietopohja (esim. Head 2015, Kärkkäinen ym. 2021). Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa puolestaan vaatii, että tieto on relevanttia eli että se vastaa päätöksentekijöiden tarpeisiin (Riddell 2014). Tietoa hyödynnetään usein strategisesti tai symbolisesti oikeuttamaan päätöksentekoa (Radaelli 1995) ja myös tietoon pohjaavaan päätöksentekoon vaikuttavat erilaiset intressit ja arvot (Zappn& Powell 2017). Tieteellinen tieto on siis ainoastaan yksi monista päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä eikä tieteellinen tieto yksin usein osoita yksiselitteisesti jonkin tietyn ratkaisun suuntaan, vaan tarjoaa parhaan mahdollisen tiedon ja vain osittaista varmuutta tavoiteltujen päämäärien toteutumisesta (Sanderson 2002).  Samaan aikaan kun poliittisessa päätöksenteossa käytettävissä oleva tietopohja on yhä laajempaa, on politiikkarelevantin eli päätöksenteon valmistelun tietotarpeisiin vastaavan ja laadukkaan tiedon löytäminen yhä vaikeampaa. Onkin esitetty, että perinteiset kansalliset tiedeneuvonnan toimintamallit eivät yksinään enää vastaa nykypäivän tarpeisiin (esim. Kuosmasen ja Hiilamo 2021, Kärkkäinen ym. 2021).  Tässä esityksessä/työpajassa tarkastelemme, miten tutkimuksella ja sidosryhmävuorovaikutuksella voidaan tukea tutkittuun tietoon pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa ja politiikkatoimien valmistelua. Tavoitteena on erityisesti oivaltaa, millaisia mahdollisuuksia yhteiskehittävä ote tiedeneuvontaan tuo, miten yhteiskehittävää tiedeneuvontaa voidaan toteuttaa ja toisaalta tarkastella myös niitä realiteetteja ja reunaehtoja, joissa tietopohjainen päätöksenteko käytännössä toteutuu.